Miten pyöräilevää elämäntapaa voi edistää? Sinuhe Wallinheimo

  • Published on
    09-Feb-2017

  • View
    54

  • Download
    3

Transcript

MITEN PYRILEV ELMNTAPAA VOI EDIST?PYRILYSEMINAARI 9.5.2016 JYVSKYLMIKSI PYRILEV ELMNTAPAA PIT EDIST? Muutamia faktoja suomalaisten fyysisest kunnosta:- Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestvyyskunto on huonoin 40 vuoteen. - THL:n tutkimuksen mukaan 13 prosenttia 2074-vuotiaista suomalaisista ei kykene juoksemaan 100 metri. - Vain joka viides 1115-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan tunnin pivss. - Suomalaisten ylipainosta ja lihavuudesta on tullut merkittv kansanterveysongelma, sill kaksi kolmesta miehest ja puolet naisista on ylipainoisia.MIKSI PYRILEV ELMNTAPAA PIT EDIST? Muutamia faktoja suomalaisten liikkumisesta:- Suomalaiset liikkuvat kaikissa vestryhmiss liian vhn. - Ongelma ei kuitenkaan niinkn piile vapaa-ajan liikuntaharrastamisen vhisyydess toki siellkin sektorilla lytyy paljon petrattavaa mm. harrastamisen kustannusten ja voimakkaan polarisaation osalta. - Suurempi ongelma on lhes kaikkia vestryhmi tasaisesti koskettavan arkiliikkumisen puute. Tss pyrilyn lisminen on yksi parhaista vlineist.MIKSI & MISS PYRILEV ELMNTAPAA PIT EDIST? Pyrilyn potentiaali tiiviiss kaupunkiympristss on suuri. Se on tehokas kulkumuoto sek talouden, terveyden, ett tilankytn kannalta. Lisksi pyrily edistmll tuetaan kansainvlisi ja kansallisia ilmastotavoitteita. Esimerkkilaskelmia laajemman pyrilyn eduista Suomesta:- 250 miljoonan euron vuosittaiset sstt jos vuoden 2011 kvelyn ja pyrilyn valtakunnallisen strategian ptavoite (20 prosenttia lis pyrmatkoja) toteutuisi (WHO:n laskelma)- Helsingin pyrilyn kehittmisohjelmassa (2013-2024) on laskettu, ett yhden euron investointi pyrteihin tuottaisi lhes kahdeksan euron hydyt. PYRILEVN ELMNTAVAN NYKYTILA: ARKIPYRILYN LASKEVA TRENDI Vaikka silmmrisesti kadut tyttyvt kevisin pyrilijist, trendi mys arkipyrilyn osalta on viime vuosina ollut laskeva. Jalankulun ja pyrilyn matkaluvut ovat olleet jo pitkn laskussa. Vuoden 2011 valtakunnallisen henkilliikennetutkimuksen mukaan Suomessa kvelymatkojen keskipituus ja pyrll tehtyjen matkojen mr ovat vhentyneet. Yleisimmin lyhyill 1-3 kilometrin matkoja kuljetaan henkilautolla. Lasten kuljettaminen kouluun ja harrasteisiin on lisntynyt ja kasvava osa nuorisosta kulkee polkupyrn sijasta mopolla. Tymatkoista ainoastaan 20 prosenttia taitetaan pyrll tai kvellen. PYRILEVN ELMNTAVAN ESTEIT Kvelyn ja pyrilyn asema on voimakkaasti sidoksissa yhdyskuntarakenteen ja palveluverkoston eheyteen. - Pitkt vlimatkat syvt pohjaa matkojen taittamisesta lihasvoimin. Suomessa kevyen liikenteenvyliin liittyy merkittvi jatkuvuuspuutteita ja liian usein pyrily tapahtuu jalkakytvill.- Pyrilyverkosta noin 90 % on yhdistettyj jalankulku- ja pyrilyvyli, mist aiheutuu turvallisuusongelmia. Pyrilyn ja kvelyn kehittmisohjelmat ovat olleet kunnissa harvinaisia. - Tosin viime vuosina asiassa on tapahtunut merkittv kohennusta. Lukuisissa kaupungeissa pyrily on viime vuosina nostettu keskeiseksi kehityskohteeksi. MIT VOIDAAN TEHD? Lis poliittista tahtoa - Kaikkien menestyneiden pyrilymaiden takana on vahva poliittinen tahto ja rohkeus. Tst on seurannut mrtietoista ja kokonaisvaltaista liikenteensuunnittelua, jossa pyrilij ja kvelij on asetettu liikenteen kuninkaaksi. Liikenne suunnitellaan siten, ett pyrll siirtyminen on huomattavasti autoilua rivakampaa. Parempi hallinnonalojen ja sidosryhmien yhteisty- Pyrilyn suosion avaintekijiksi muodostuvat sujuvat ja katkeamattomat yhteydet sek mukavat ja turvalliset reitit sek yhdenmukainen opastus. Viestinnn, tiedotuksen ja markkinoinnin sek liikenne- ja ympristkasvatuksen rooli - Kysymys on kulttuurin muutoksesta, ajattelutavasta, jolla passiivista elmntyyli aletaan rikkoa. Yhteisvastuu ja esimerkin voima- Vanhempien on syyt katsoa peiliin ja kannustaa lapsia kulkemaan kvellen tai pyrll kouluun, kavereiden luokse ja kouluajan ulkopuolisiin harrastuksiin.KIITOS!

Recommended

View more >